Vain muutaman parkkipaikan tähdenSunnuntai 20.5.2012 klo 12:29 - Juhana Aamulehdessä 20.5.:
Tampereen keskustan kehittyminen puhuttaa. Erityisesti keskustelua aiheuttaa autoilun vähentäminen ydinkeskustassa. Viimeksi keskusta-autoilua puolustivat Jari Jokilampi ja Mika Tolonen yrittäjäjärjestöistä (AL 15.5.). Heidän mielestään lähes tuhannen uuden autopaikan tilalta ei saisi poistaa kourallista maanpäällisiä autopaikkoja. Minä en ymmärrä tätä logiikkaa.
Tampere on nopeasti kehittyvä kaupunki. Koko seudulle on muuttamassa arviolta 90 000 uutta asukasta lähivuosikymmeninä. Tämä on paljon, niin paljon, että kaikki eivät enää mahdu autoilemaan keskustaan. Eivät mahdu, vaikka tekisimme toisen noin tuhat paikkaa vetävän parkkiluolan ja muutaman lisätunnelin.
Siksi on tärkeätä panostaa kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Myös nämä vaativat tilaa, mutta onneksi varsin vähän verrattuna yksityisautoiluun. Tätä kuvaa hyvin nykyisten ruuhkahuippujen liikennemäärä Hämeenkadulla; noin 2000 ajoneuvoa tunnissa, joista noin 200 busseja ja 1800 henkilöautoja. Henkilöautot kuljettavat noin 2000 ihmistä tunnissa, kun bussit noin 10 000. Siitä voi laskeskella, millä ne suuret massat kaupoille tulevat. Ratikka kasvattaisi tätä potentiaalia valtavasti.
Mistä sitten tilaa kasvaville liikennemäärille siten, että myös liike-elämä hyötyy parhaiten? No autoilta tietenkin. On oikeasti välttämätöntä kehittää keskustaa, luoda sinne tilaa elämälle, rauhoittaa tätä tilaa melulta ja samalla luoda edellytyksiä vilkkaalle kauppakeskustalle. Muualta maailmasta, myös Tamperetta pienemmistä kaupungeista saatujen kokemusten mukaan kävely-ja joukkoliikennepainoitteiset alueet ja keskustat lisäävät suosiotaan, ja siten liikevaihtoja. Tässä ei kannata liikaa murehtia harvakseltaan tapahtuvaa pesukoneiden tai joulukinkkujen kantamista. Jotkut liikkeet nyt vain ovat syystä tai toisesta tiensä päässä, väärässä paikassa tai eivät muuten vain sopeudu maailman muutoksiin.
Nyt pitää Tampereellakin uskaltaa katsoa ulos nykyhetkestä ja miettiä vähän tulevaisuutta. Tulevaisuus on sellainen, kuin sen haluamme. Jos haluamme ruuhkia, voimme suunnitella kaupunkia niin, että niitä tulee. Jos haluamme eloa, iloa ja hyvinvointia, voimme suunnitella niin, että niille on tilaa. Hämeenkatumme ja ydinkeskustamme ovat aivan liian arvokkaita kasvavan autoliikenteen ruuhkautettavaksi.
![]() |
|
Avainsanat: Tampere, Hämeenkatu, ratikka, auto, parkkiluola |
Eutanasia puhuttaa puoluekokoustaLauantai 19.5.2012 klo 15:40 - Juhana Puoluekokouksemme keskustelee parhaillaan periaateohjelmasta. Minusta periaateohjelman pohjapaperi on hyvä ja siinä mainitaan monen muun asian ohella myös eutanasia. Pohjapaperin kirjaus kuuluu seuraavasti: "Ihmisellä on oikeus paitsi hyvään elämään, myös hyvään kuolemaan, tarvittaessa avustettuna." Sana eutanasia tulee kreikan sanoista eu ja thanatos, jotka merkitsevät hyvää kuolemaa. Minä en ymmärrä sitä pelkoa, mikä eutanasiaan yhdistetään. Ei eutanasia tarkoita heikompien tai kalliiksi käyvien ihmisten kaasuttamista, kuten monet tuntuvat ajattelevan tai pelkäävän. "Natsikortin" ohella myös kaltevan pinnan argumentointi siitä, että eutanasia nyt johtaisi puhdistuksiin tulevaisuudessa, ovat naurettavuudessaan vastaavia, kuin ne argumnetit, joiden mukaan homoliittojen hyväksyminen johtaa milloin mihinkin kauheuksiin. Kannatan lämpimästi eutanasiaa ja toivon sen tulevan mainituksi Vihreiden huomenna hyväksyttävässä periaateohjelmassa. Pohjapaperin eutanasialinjaus on hyvä. |
|
Avainsanat: Eutanasia, vihreät, kalteva pinta, natsikortti, homoliitot |
Tampereesta puiden ja puistojen kaupunkiKeskiviikko 2.5.2012 klo 22:49 - Juhana Olin mukana isännöimässä Tampereella pidettävää seminaaria, jossa oli paljon ihmisiä ympäri Suomen. Puheissa nousivat toistuvasti esiin kaupunkimme keskustan kauniit puistot, järvet ja koski. Nämä yhdistettynä vanhaan tehdasrakennuskantaan, jota kansalaiset onneksi ryhtyivät 80-luvulla puolustamaan, eikä kaikkea saatu Verkatehtaan tavoin uhratuksi ”kehityksen” alttarille, tekevät Tampereesta kauniin kaupungin. Tätä puistomaisuutta kannattaisi entisestään korostaa ja laajentaa myös ydinkeskustan ulkopuolelle. Esimerkiksi suurkaupunki Lontoossa matkaileva hämmästyy toistuvasti, kuinka vihreää siellä on. Lähes jokaisella pienimmälläkin asfaltilta vapaalla maapläntillä tai isommalla terassilla kasvaa puu tai pensas. Puilla ja pensailla on lukuisia hyviä vaikutuksia. Ne puhdistavat ilmaa, ne virkistävät mieltä ja toimivat suojapaikkoina monille muille eliöille ja eläimille, joita kaupunkiluontoon kuuluu. Helpoiten puistoistaminen tapahtuu istuttamalla lisää puita ja pensaita kaikkialle, jonne niitä vain suinkin saadaan mahtumaan. Esimerkiksi Laukontori ja Tammelantori kaipaisivat lisää puita. Kunnossapidon ongelmat tai liikenneturvallisuus ovat huono peruste olla istuttamatta puita. Toinen helppo kohde ovat katot, terassit ja parvekkeet. Nurmea, niittyä, köynnöksiä ja pensaita voidaan käyttää helposti vehreyttämään talojen julkisivuja ja kattoja. Sellaisella työllä on vain voittajia. Esimerkiksi viherkatot vähentävät sekä lämmityksen että viilennyksen tarvetta, sitovat hulevesiä ja lisäävät kattomateriaalien kestoa. Samoin on parkkikenttien laita. Parkkipaikkojen lohduttomuus ja rumuus olisivat helposti inhimillistettävissä muutamilla puilla. Istuttaminen tulisi ulottaa myös taloyhtiöiden pihamaille ja sisäpihoille. Kaunis puu on helposti autopaikan tai kahden arvoinen. Kaupunki voisi toimia esimerkkinä ja aloittaa kunnianhimoisen puidenistutuskampanjan. Kyse ei ole suurista rahoista eikä suurista teoista. Kyse on vain tahdosta ja mielikuvituksesta. Tehdään yhdessä Tampereesta puistojen ja puiden kaupunki. |
|
Avainsanat: Tampere, puistot, viherkatto |