Tammela tarvitsee sekä tavara-asemaa että Morkkua

Tavara-aseman ja Morkun kohtalo ratkaistaan pian. Vastakkain keskustelussa ovat olleet Ratapihankadun liikenne ja rakennuskulttuuri ja kulttuurihistoria. Yhtä mieltä tunnutaan oltavan siitä, että liikenneongelma pitäisi nopeasti ratkaista, mutta siihen samanmielisyys tuntuu jäävän. Tavara-aseman ja Morkun suojelu on joidenkin mielestä turhaa ja liian kallista.

Tavara-aseman innokkaimmilta purkajilta on unohtunut se, että nyt voimassa olevaa kompromissikaavaa tehtäessä viranomaisneuvotteluissa nimenomaan sovittiin, että hyväksytään normeja enemmän rakennusoikeutta kaava-alueen pohjoisosiin korvauksena rautateiden ja rautatieläisten historiaan kiinteästi liittyvän kokonaisuuden säilyttämisestä. Kaupunki on siis oikeastaan jo saanut maksun suojelusta, mitä se ei nyt aio totetuttaa. Minusta tällainen poukkoilu ja ahneus eivät ole hyvää hallintoa.

 

Nopein kaavanmukainen ja todennäköisesti lopulta myös edullisin tapa ratkaista tilanne olisi säilyttää ja kunnostaa sekä tavara-asema että Morkku, vetää Ratapihankatu rakennusten välistä, laittaa kävely ja pyöräily kulkemaan Ratapihakadun alta ja jättää Vellamonkadun liittymä tekemättä. Tätä tukee myös se, että Vellamonkadun ja Ratapihakadun välissä oleva Morkun aukio on nykyisessä kaavassa määritelty katuaukioksi tai toriksi. Melko ankea olisi sellainen katuaukio tai tori, jota pitkin ajaa jopa 6000 autoa vuorokaudessa. Ilmeisesti aukio saa nyt väistyä autoliikenteen tieltä.

Morkunaukion voimassa oleva asemakaava. Linkki.

Kehittyvä ja täydentyvä Tammela ja ratapihan alue tarvitsevat paljon julkista tilaa, joten kunnostetuille tavara-asemalle ja Morkulle keksitään taatusti hyödyllistä käyttöä. Hyvää kaupunkia ei voi tehdä unohtamalla sen juuret, historia ja julkinen tila. Hyvää kaupunkia ei myöskään tule, jos kaupunkia suunnitellaan ensisijaisesti liikenteen ehdoilla.