Maanantain 19.3. kaupunginvaltuuston kyselytunnilla käsitellään valtuustokyselyni terveyskeskusten jonojen purkamisesta. Alla kopioituna valtuustokysely ja apulaispormestari Johanna Loukaskorven vastaus. Vastaus on kohtuullisen hyvä ja vastaa omaa käsitystäni asioiden tilasta. Pari huomiota kuitenkin on. Kiirevastaanottoa perusteltiin aikanaan valtuustosalissa nimenomaan jonojen purkamisella, toisin kuin vastauksessa sanotaan. Silloin tosin oli eri henkilö apulaispormestarina. Toinen kiinnostava kohta on apulaispormestarin vastaus jonka mukaan “Lääkärisopimus ei tunne ”laajennettuja aukioloaikoja” ja lääkäreiden osalta olisi siis puhuttu päivystystyöstä”. Onko tosiaan niin, että lääkärit saavat työskennellä vain ns. virka-aikaan? Tiedän nimittäin useita terveysasemiemme lääkäreitä, jotka haluaisivat välillä tehdä työtä myös muuhun aikaan kuin aamulla.
Tutkitusti mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin vaikuttaa positiivsesti työhyvinvointiin. Esimerkiksi tämä Työterveyslaitoksen tutkimus pitää työaikojen joustoa merkittävänä työhyvinvointia parantavana tekijänä. Kunnat käyttävät mahdollisuutta hyvin kitsaasti, eikä Tampere valitettavasti ole poikkeus. Omiin työaikoihin vaikuttamista ei haluta jostakin syystä suosia, vaikka kiirevastaanoton hoitaminen omana työnä olisi ollut hyvä mahdollisuus tarjota tällaista mahdollisuutta.
Juhana Suoniemen valtuustokysely:
Kohta on kulunut vuosi siitä, kun Tampereen terveydenhoidossa aloitettiin kaksi erillistä kokeilua jonojen purkamiseksi. Hatanpään terveysasemalla alkoi kiirevastaanotto iltaisin ja viikonloppuisin ja Tipotiellä ja Linnainmaalla kokeillaan tiimimallia, jossa potilaasta tai asiakkaasta huolehtii moniammatillinen työryhmä ja potilaan tai asiakkaan ja työryhmän välinen yhteydenpito tapahtuu pääosin sähköisesti.
Hatanpään kiirevastaanotto ostetaan Attendolta ja sinne voi mennä kuka vaan tamperelainen riippumatta aiemmista hoitosuhteista tai alueista. Attendo käyttää vastaanotolla omien keikkalääkäriensä ohella lääketieteen kandidaatteja ja pääosin kaupungin palveluksessa olevia sairaanhoitajia. Kysyn, miten kiirevastaanotto on vaikuttanut alkuperäiseen tarkoitukseensa jonojen purkamiseen, kun se ei kuitenkaan tuo yhtään uutta kiireetöntä vastaanottoaikaa, joista alkuperäinen pula on ollut? Millainen kiirevastaanoton käyttöaste on ollut? Millaiset kiirevastaanoton kustannukset ovat olleet siihen verrattuna, että olisi yksinkertaisesti palkattu lisää omaa työvoimaa ja laajennettu aukioloaikoja?
Tiimimallista kysyn miten Tipotien ja Linnainmaan jonotilanne on kehittynyt uuden mallin myötä ja millaisia muita vaikutuksia mallilla on ollut esimerkiksi kustannuksiin, työhyvinvointiin, hoidon koordinointiin ja potilaskokemukseen?
Apulaispormestari Johanna Loukaskorven vastaus Juhana Suoniemen kyselyyn:
Kiirevastaanotto
Kiirevastaanotto aloitti toimintansa Hatanpäällä kesäkuussa 2017. Lääkäripalvelut on tuottanut Attendo 28.2.2018 asti. Kilpailutuksen myötä palveluntuottajaksi vaihtui Pihlajalinna 1.3.2018 alkaen. Sairaanhoitajat ovat kaupungin palveluksessa.
Toiminnan tavoitteena on ollut parantaa kiireellisten aikojen saatavuutta ja tuottaa palvelua myös ilta-aikaan. Kiirevastaanoton tavoitteena ei ole ollut jonojen lyhentäminen kiireettömissä asioissa vaan paremman palvelun tarjoaminen äkillisesti sairastuneille. Myös Acutan käytön vähentäminen on tavoitteena, mutta toistaiseksi ei ole arvioitavissa mikä vaikutus tällä toiminnalla ollut Acutan käyttöön. Toiminnalla on korjattu vajetta, joka kiireellisten palvelujen saatavuudessa on Tampereen kaupungilla ollut. Ajat ovat täyttyneet odotetulla tavalla. Kiirevastaanotolla on ollut ajalla 1.9.17 – 28.2.2018 varattavia aikoja 3530 kappaletta, joista käyttämättä on jäänyt 115 kappaletta eli 3,3 %.
Suunnitteluvaiheessa oli esillä, että kiirevastaanotto toteutettaisiin oman henkilökunnan toimesta myös lääkäreiden osalta. Kokonaisuutena arvioiden toiminta olisi tullut jonkin verran halvemmaksi omana tuotantona. Epävarmuustekijöitä oli palkkauksen suhteen ja työvoiman saatavuuden suhteen. Lisäksi päivystysvelvoite olisi huono asia rekrytoinnin kannalta tänä päivänä.
Lääkärisopimus ei tunne ”laajennettuja aukioloaikoja” ja lääkäreiden osalta olisi siis puhuttu päivystystyöstä. Ulkoistuksella haluttiin taata työvoiman saatavuus. Tulevat kunnalliset työ- ja virkaehtosopimukset ottanevat paremmin huomioon muuttuneet olosuhteet ja tarpeet iltatyöhön. Myös maakunnan vaateet aukioloajoista tulevat huomioitaviksi lähitulevaisuudessa eikä Tampereen kaupungin tässä vaiheessa em. asioiden vuoksi ole ollut mielekästä lähteä suunnittelemaan ja järjestämään uusia välivaiheen palveluita.
Uusi toimintamalli kahdella terveysasemalla
Tipotien ja Linnainmaan uusi toimintamalli otettiin käyttöön elokuussa 2017. Keskeiset asiat mallissa ovat asiakkaalle nimettävä yhteyshenkilö, ammattilaisten välinen työnjako ja tiimityö sekä sähköiset palvelut. Toiminta on suunniteltu entisin resurssein ja tarkoittaa sitä että ratkaisu on kustannusneutraali. Myöhemmin vasta päästään arvioimaan mitä vaikutusta mallilla on ollut peittävyyteen, toisin sanoen onko samalla resurssilla päästy hoitamaan useamman ihmisen asioita. Tämä on tavoitteena.
Mallin mukaisesti toimien hoito on koordinoidumpaa kuin aiemmin, koska jokaisella asiakkaalla on nimetty yhteyshenkilö johon ottaa yhteyttä. On selvää, että uusi toimintamalli on aiheuttanut epäselvyyksiä niin asiakkaissa kuin henkilökunnassakin. Keskeisiä ongelmia on ratkottu niiden eteen tullessa. Iso haaste on ollut yhteyden saaminen, johon on yritetty kovasti panostaa. Edelleenkin yhteydenotot tulevat pääsääntöisesti puhelimitse. Puhelinliikenteessä on ollut teknisiä ongelmia lähes koko ajan. Näiden korjaaminen on ollut haastavaa juuri tapahtuvan operaattorivaihdoksen vuoksi. Toisaalta operaattorivaihdoksen myötä palvelua on mahdollista kehittää aiempaa helpommin. Vain alle 10 % yhteydenotoista ja asioinnista tapahtuu sähköisesti. Sähköisen asioinnin osuutta pyritään kaupungin strategian mukaisesti nostamaan merkittävästi.
Muutos on ollut henkilöstölle huomattavan kuormittavaa. Uuteen malliin sopeutumisen ohella olemme olleet resurssivajeessa käytännössä koko ajan. Tesoman allianssin vuoksi tehty rekrytointikielto on tässä keskeisenä tekijänä. Kaikesta huolimatta henkilöstö on ollut itse kehittämässä mallia paremmaksi. Mielipiteet tietysti vaihtelevat, mutta yleinen näkemys on, että vanhaan toimintamalliin ei kannata palata vaan on parempi jatkaa tämän uuden mallin kehittämistä.
Lääkärin vastaanotolle pääsy on nopeutunut vanhaan malliin verrattuna. Arviolta lääkäriin pääsee kiireettömissä asioissa noin 1-2 viikkoa nopeammin kuin aiemmin. Jono on tällä hetkellä noin kolme viikkoa.
Asiakaspalautteissa on niin risuja kuin ruusujakin. Negatiivisten palautteiden määrä on vähentynyt alkusyksystä selvästi. Kiitosta on tullut nopeasta palvelusta yhteydenoton jälkeen, etenkin sähköisten palveluiden osalta. Puhelinyhteyden saamisen ongelmiin on tehty merkittäviä parannuksia saadun palautteen perusteella.
Saatavuuden parantaminen
Kiireettömän hoidon saatavuuden parantaminen vaatii kaikkien terveysasemien osalta resurssin lisäystä. Perusterveydenhuollon lisäpanostus säästäisi kustannuksia Acutassa. Resurssia lisäämällä voitaisiin luopua kesä- ja joulun ajan suluista, jotka aiheuttavat kiireettömien aikojen ruuhkautumista ennen ja jälkeen sulkujen.
http://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kaupunginvaltuuston_kyselytunti/Kokous_1932018/Valtuustokysely_koskien_terveyskeskusten(50077)
Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.