Tamperelaiset, arvon puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Vuosi 2020 on ollut monella tapaa hyvin erikoinen vuosi. Tärkein kaupunkimme toimintaan vaikuttava poikkeavuus on ollut toiseen aaltoon äitynyt pandemia. Kaupunkimme on toistaiseksi selvinnyt kohtuullisen hyvin pandemian aiheuttamista harmeista, ja esimerkiksi lomautuksia ei kaupungin ole tarvinnut tehdä.
Kaupunkimme henkilöstö on poikkeavassa tlanteessa osoittanut, että yllättävässä ja vakavassa tilanteessa venymistä, kekseliäisyyttä ja tahtoa toimia uudella tavalla on ollut. Haluamme kiittää kaupungin koko henkilöstöä joustavuudesta.
Kiitos kuuluu myös kaikille kaupunkilaisille, jotka ovat malttaneet noudattaa ohjeita ja rajoituksia. Toivottavasti jaksamme yhä ottaa pandemian vakavasti ja paluu normaaliin tapahtuu mahdollisimman pian.
Myös kaupunkimme tulovirtoja kohdannut taloudellinen isku on jäämässä ennustettua pienemmäksi. Siitä kuuluu kiitos niille tamperelaisille yrityksille ja yritysten työntekijöille, jotka keksivät uutta, joustavat ja jaksavat pitää rattaat pyörimässä. Tämän lisäksi on todettava, että myös valtio on tarjonnut kunnille hyvin avokätiset tukipaketit auttamaan yli pandemiasta.
Investoinnit luovat hyvinvointia
Tampere on ollut myös vuonna 2020 vetovoimainen kaupunki. Muuttovoitto on säilynyt erinomaisella tasolla pandemiasta huolimatta. Tampere onkin ennakkotilastojen mukaan ollut kuluvana vuonna Suomen ykkönen muuttovoitossa. Kaupungin kasvun odotetaan jatkuvan vahvana koko taloussuunnitelmakauden. Pandemian alkuvaiheessa ennustettu kaupungistumisen hidastuminen ei näytä toteutuneen ainakaan Tampereen kohdalla.
Vaikka muuttovoitto on kaupungille iloinen asia, seuraa siitä myös tarvetta investoida. Tampere investoikin taloussuunnitelmakaudella reippaasti. Esimerkiksi pelkästään ensi vuonna investoidaan peräti noin 80 miljoona uusiin päiväkoteihin ja kouluihin. Ja kova tahti jatkuu myös vuosina 2022-24, kun kouluihin ja päiväkoteihin panostetaan yhteensä noin 242 miljoonaa. Tampere laittaa toden teolla kouluja ja päiväkoteja kuntoon.
Ensi vuonna valmistuvan raitiotien 1. osan jatkoksi tehdään jo kovaa kyytiä raitiotien 2. osaa. Raitiotie auttaa kaupunkia saavuttamaan välttämättömät tavoitteet lisätä kestävien liikennemuotojen kulkutapaosuutta ja parantaa keskustojen viihtyvyyttä. Tammelan Stadionin rakentaminen saadaan viimein käyntiin. Yhteensä investoinnit ovat vuonna 2021 271 miljoonaa ja talousssuunnitelmakaudella yli 1000 miljoonaa euroa.
Viisaat investoinnit ovat kestävää taloudenpitoa ja erinomaista työllisyydenhoitoa. On myös hyvin tärkeätä, että kaupungin investoinnit noudattavat kestäviä ja ekologisia periaatteita. Siksi on hyvä, että esimerkiksi puurakentaminen ja kestävä liikkuminen ovat esillä aiempaa vahvemmin.
Kestävä kaupunki on myös sosiaalisesti kestävä
Viime vuodet ovat olleet sopeutuksen aikaa, vaikka kaupungin kasvu asettaa painetta ennemmin lisätä panostusta palveluihin. Me vihreät olemme puhuneet paljon palvelutason säilyttämisen ja parantamisen tärkeydestä. Tämä talousarvio ei onneksi ole leikkauslista. Vuosi sitten päätimme maltillisista veronkorotuksista, jotka nyt auttavat kaupungin taloutta ja sitä myöden palvelutason säilyttämistä.
Hyvinvoinnin tasaisempi jakautuminen on eräs kaupunkistrategian onnistumisen avainmittareista. Tämän totetuminen vaatii panostuksia myös valtiolta, mutta kaupunki voi tehdä osansa. Kohtuuhintaiset asunnot, yhdenvertaiset palvelut ja vaikkapa alueiden välisen eriytymisen estäminen ovat tärkeitä näkökulmia hyvinvoinnin tasaisen jakautumisen edistämisessä. Ensi vuonna tuemme reilusti ruoanjakoa vähävaraisille, mutta tavoite tulisi olla pääseminen eroon leipäjonoista. Tässä katse kääntyy paljolti valtion suuntaan.
Tampereen tarjoamat palvelut ovat olleet pääosin hyvällä tolalla. Kasvavassa kaupungissa palveluihin tarvitaan kuitenkin lisää rahaa. Tämän vuoksi puolueiden välisissä neuvotteluissa on sovittu pohjaesitykseen verrattuna 600 000 euron menolisäyksistä kiireellisimpiin sosiaali- ja terveyspuolen kohteisiin. Esimerkiksi huumehoitoihin panostetaan 200 000, nuorisovastaanottoon 2. asteen oppilashuollon tueksi 160 000, maahanmuuttajien kotoutumispalveluihin psykososiaalisen tuen palveluissa 100 000 ja 140 000 Kuusikon perhetukikeskuksen avaamisen aikaistamiseen. Panostamme siis lisää nimenomaan nuoriin ja perheisiin. Vihreät pitää näitä lisäyksiä hyvinä. Nämä panostukset paitsi auttavat kaupunkilaisia tulevat lopulta takaisin säästöinä toisaalla.
Tampere on hyvä kaupunki työskennellä ja yrittää
Kasvava kaupunki tarvitsee työtä ja yrittäjyyttä. Tampereen työpaikkaomavaraisuus on hyvällä tasolla ja moni Tampereelle opiskelemaan tullut jää Tampereen seudulle valmistuttuaan. Tänä syksynä käynnistynyt ja ensi vuonna täyteen vauhtiin pääsevä startup-talo on hyvä esimerkki kaupungin panostuksesta uuteen yrittäjyyteen.
Osa täällä koulutetuista ei kuitenkaan löydä töitä itselleen tai puolisolleen Tampereen seudulta. Siksi kaupungin olisikin keksittävä keinoja saada kaupunkiin enemmän esimerkiksi valtionhallinnon ja järjestökentän työpaikkoja. Voi myös olla, että etätyön lisääntyminen muuttaa asumisen ja työpaikkojen välistä dynamiikkaa Tampereen eduksi. Tällöin kaupunkimme veto-, pito- ja elinvoima mitataan toden teolla.
Yrittämisessä ei ole kyse pelkästään yritystonteista ja toimistorakennuksista, vaikka niillä oma merkittävä osansa onkin. Kyse on myös kaupungin kulttuuri-, palvelu- ja osaajatarjonnan monipuolisuudesta sekä kaupungin viihtyisyydestä ja vaikkapa ravintolatarjonnasta. Elinvoimaisessa kaupungissa kaikki osa-alueet ovat tasapainossa.
Kulttuuri luo elinvoimaa
Ensi vuoden suurin yksittäinen kulttuuriponnistus on kulttuuripääkaupunkihaku. Mikäli onnistumme voittamaan kovat kilpailijamme, saamme kaupunkiimme melkoisen piristysruiskeen. Näin on käynyt aiemmin kulttuuripääkaupungeiksi valituissa kaupungeissa.
Kulttuuripääkaupunkihaku on jo lisännyt tietoisuutta monipuolisen ja omaleimaisen kulttuurielämän merkityksestä. Tampere tunnetaan esimerkiksi laadukkaista teattereista, sinfoniaorkesterista ja erilaisista festivaaleista, mutta myös omaleimaisista pienempiä yleisöjä tavoittavasta vaihtoehtoisemmasta kaupunkikulttuurista. Esimerkiksi Hiedanrannan graffitittapahtumat ovat herättäneet kansainvälistäkin mediahuomiota. Monien vaihtoehtotapahtumien sosiaalisen median kanavat tavoittavat huomattavia yleisöjä, joista virallisempi kaupunkimarkkinointi voi vain haaveilla. Kulttuuripääkaupunkihankkeen myötä kaupunkimme kulttuurielämä voi saada merkittävästi lisää resursseja.
Tampere on pitkään ollut erilaisten alakulttuurien tyyssija. Me vihreät kannamme erityistä huolta edullisten kulttuurikäyttöön soveltuvien tilojen hupenemiststa lähellä keskustoja. Bändit tarvitsevat kohtuuhintaisia treenitiloja, taiteilijat työtiloja ja niin edelleen. Niitä ei oikein tahdo syntyä markkinoilla, eivätkä ne saisi karata liian kauaksi sieltä, missä ihmiset muuten kohtaavat toisiaan. Onneksi vuoropuhelu kulttuurikentän kanssa on käynnissä ja ensi vuoden aikana saatanee tähänkin ongelmakohtaan ratkaisuja.
Liikenne- ja kaupunkisuunnittelu rakentamaan parempaa kaupunkia
Myös pyöräilyyn ja kävelyyn panostetaan aiempaa enemmän. Panostukset kestäviin liikennemuotoihin saisivat olla merkittävämmätkin, sillä kaupunkistrategian mukaan olemme vuonna 2030 älykkään ja kestävän liikkumisen edelläkävijä. Tavoitteen toteutuminen vaatisi sekä porkkanaa että keppiä, nyt tarjoamme sentään porkkanaa kestävien liikennemuotojojen lisäämiseksi. Näyttää kuitenkin siltä, että ilman liikennesuunnittelun painopisteen radikaalia muuttamista tavoite tuskin tulee toteutumaan.
Kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja esteettömyyden tulee olla suunnittelun keskiössä. Liikenneympäristön pitää olla turvallinen, selkeä ja esteetön kaiken ikäisille ihmisille. Jokaisen, myös lasten ja ikäihmisten pitää uskaltaa liikkua kaupungilla pelkäämättä päälle ajavia autoja. Liikenteen älykkyys ja kestävyys eivät ole pelkästään teknisiä kysymyksiä, vaan tarkoittavat myös entistä yhdenvertaisempaa ja toisia huomiovampaa liikennekulttuuria.
Kaupungin kaavoituksessa tulee pitää kiinni siitä, että vähintään 80% uusista asunnoista kaavoitetaan keskustan ja aluekeskustojen lähelle ja tehokkaan joukkoliikenteen vyöhykkeille. Kokonaan uusien alueiden kaavoitus ei useimmiten ole yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa eikä ympäristön kannalta tehokasta. Myös liikennejärjestelmämme vaatii tiivistymistä, että joukkoliikenne voi toimia tehokkaasti ja kestävästi. Tehokkaana keinona täydennysrakentamiseen kannustamisessa pysäköintinormeja tulee mielestämme väljentää entisestään.
Lähijunat pitää saada kulkemaan mahdollisimman nopeasti, tilaa raiteilla on, vain tahtoa on puuttunut. Tahtoa ei kuitenkaan ole puuttunut kaupungin päättäjiltä, sillä lähijunat ovat niitä harvoja asioita, joista tässä salissa vallitsee lähes täydellinen yksimielisyys. Lähijunien tuleekin olla eräs edunvalvontamme kärjistä.
Ilmastokriisi ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vaativat nopeita toimia
Kaupunkistrategian mukaan Tampere on hiilineutraali vuonna 2030. Käsi kädessä tämän tavoitteen kanssa pitää kulkea myös tavoite parantaa luonnon monimuotoisuutta. Vuonna 2021 hiilidioksidipäästötavoitteemme on Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartan mukaisesti 40% alle vuoden 1990 tason.
Tänä vuonna käyttöön otettu ilmastobudjetti yhdistää kaupungin ilmastotyön talousarviomenettelyyn ja raportointiin tilinpäätöksen yhteydessä. Tavoitteena on tuoda näkyväksi ilmastokriisin hillintä kaupungin toiminnassa ja seurata toimenpiteiden riitävyyttä. Ilmastobudjetti on mainio työkalu ilmastotyömme seurannassa.
Vaikeimmin ilmastobudjetin tavoitteet ovat saavutettavissa liikenteestä. Tavoitteiden toteutuminen vaatii yksityisautoilun kasvun taittamisen. Iso osa kaupunkimme hiilidioksidipäästöistä tulee lämmöntuotannosta. On tärkeätä selvittää, miten Tampereen kaukolämmön tuotannossa voitaisiin mahdollisimman nopeasti siirtyä polttoon perustumattomiin ja hiilinegatiivisiin ratkaisuihin. Tässä Tampereen Sähkölaitos on avainasemassa.
Luonnon monimuotoisuudelle kaupunki voi kaavoittajana ja suurena maanomistajan tehdä paljon. Olisi tärkeätä jättää lahopuuta metsiin, puistoihin ja viheralueille, lisätä ketoja ympäri kaupunkia, olla kaatamatta puita pesintäaikaan, jättää tienvieriä niittämättä ja muuta vastaava käytännössä ilmaista luonnon eteen tehtävää työtä. Lisäksi on hyvin tärkeätä välttää massiivista kaavoittamista kokonaan uusille alueille.
Ilmastokriisi ja monimuotoisuuskriisi ovat suurimmat ihmiskunnan kohtalonkysymykset, emmekä varmasti halua olla heitä, joka sanovat nuorille, että me ymmärsimme, mutta emme välittäneet.
Koulutus on tärkeä investointi tulevaisuuteen
Vihreille on tärkeätä, että Tampere ei nosta koulujen ryhmäkokoja, perusopetuksen tuntimäärää ei vähennetty ja kielivalikoima on yhä maan parhaita. Tämä on erittäin tärkeä linjaus, sillä tulevana vuonna Tampereen tavoitteena on hakea UNICEFin lapsiystävällinen kunta -statusta. Haluamme olla mainio kaupunki myös pienille tamperelaisille ja heidän perheilleen. Tätä tukevat myös aiemmin mainitsemani panostukset kouluihin ja päiväkoteihin.
Koronan aiheuttamiin jaksamisen haasteisiin vastataan panostamalla oppilashuoltoon niin perusopetuksessa kuin toisella asteellakin.
On myös hienoa, että Tampereella saadaan aloitettua ensi vuonna yhteistyössä Sammon urheilulukion ja Hiedanrannassa toimivan Kaarikoirat ry:n kanssa Suomen ensimmäinen lukion skeittilinja.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Kriittisistäkin huomioista huolimatta Vihreiden valtuustoryhmä tukee pormestari Lauri Lylyn talousarvioesitystä ja kannattaa hänen esittämiään talousarvioponsia. Kaupunkimme menee hyvään suuntaan.
Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.