Nykyisessä työssäni yhteysupseeritoimiston varapäällikkönä Syyriassa näen päivittäin köyhyyttä, vaikka tehtäviini ei edes kuulu käydä pakolaisleireillä, joihin on sijoitettuna miljoonia ihmisiä. Noin 3,8 miljoonaa syyrialaista on paennut sotaa naapurimaihin ja maan sisällä kotoaan muuttaneita on jopa 7,5 miljoonaa. Yhteensä noin puolet syyrialaisista on joutunut jättämään kotinsa. Maassa on pulaa sähköstä, polttoaineista, vedestä, lämmöstä ja monin paikoin ruuasta ja suojasta.
Muita merkittäviä pakolaisuutta aiheuttavia konflikteja on käynnissä mm. Etelä-Sudanissa ja Keski-Afrikan tasavallassa. Tässä tilanteessa hallituksemme päätti lyhytnäköisesti leikata kehitysmäärärahoja 15 miljoonaa. Hallitus toimii vastoin omaa ohjelmaansa alentamalla kehitysyhteistyön rahoitusosuutta 0,47%:iin bruttokansantuotteesta, kun se on ohjelmassaan sitoutunut tavoittelemaan Pohjoismaista tasoa eli 0,7% osuutta.
Kehitysyhteistyö on paljon muutakin, kuin konfliktien aiheuttaman humanitaarisen hädän lievittämistä. Se on paljolti naisten ja tyttöjen koulutusta, puhtaan veden saannin parantamista, lisääntymisterveyden edistämistä ja muuta sellaista, joka on omiaan vähentämään sekä väestönkasvua että inhimillistä kärsimystä. Suomi on saanut aikaan hyviä tuloksia mm. Nepalissa lasten koulutuksessa ja Etiopian vesiprojekteissa. Kehitysyhteistyö on nykyään myös kauppapolitiikkaa sekä hyvän hallinnon edistämistä ja korruption kitkemistä.
Kehitysavussa on toki myös ongelmia, mutta iso osa kritiikistä perustuu vanhaan tietoon. Korruptio on todellista, mutta voisiko olla muuten, olemmehan tekemisissä heikosti hallittujen maiden kanssa, ja yksi tavoite on juuri korruption ja talousrikosten kitkeminen. Valvonta paranee koko ajan ja raportit ovat julkisia. Väärinkäytöksistä jää nykyään kiinni.
Köyhyys ei ole poistunut, kuten kehitysyhteistyön arvostelijat aina muistavat mainita. Ei olekaan, mutta vuodesta 1990 köyhyys on noin puolittunut prosenteilla mitaten ja absoluuttisena lukunakin se on vähentynyt vuodesta 1990 noin 0,7 miljardilla, vaikka samaan aikaan köyhien maiden väestö on kasvanut kovaa kyytiä. Alueellisesti kehitystä on tapahtunut kaikkialla.
Kehitysyhteistyön syytetään usein laiskistavan vastaanottajia. Syytös on otettu vakavasti ja siksi kehitysyhteistyön roolia on muutettu avustamisesta yhteistyön suuntaan. Yhteistyö on syynnyttänyt yrityksiä ja kauppasuhteita sekä vähentänyt riippuvuutta suorasta avusta. Kehitysyhteistyö on siis nykyisin rinnakkaista kauppapolitiikalle. Kehitysyhteistyö on myös se keino, jolla ihmisiä autetaan pärjäämään kotimaissaan, etteivät tulisi sankoin joukoin rajoillemme pelottelemaan perussuomalaisia.