Tampereen kaupungin kasvuennuste vuoteen 2040 on noin 50 000 uutta asukasta. Tämä luku kuulostaa hyvinkin realistiselta, sillä väestömme on kasvanut suunnilleen 2000 asukkaalla vuodessa. Historiallisesti Tampereen asukaslukuennusteet ovat vieläpä ylittyneet selvästi. Tarvitsemme siis paljon uusia asuntoja.
Asumisen trendi näyttäisi olevan kaupungistuminen. Kaupunginhallitukselle tänään esiteltävästä maapolitiikan vuoden 2015 tilannekatsauksesta (KH:n esityslista) ilmenee, että vaikka tavoite oli luovuttaa 130 uutta omakotitonttia, saatiin tontteja luovutetuksi vain 44 kappaletta. Joillekin tonteille esimerkiksi Vuoreksessa oli hyvin hakijoita, mutta Hervantajärven ja Kämmenniemen tontit eivät kiinnostaneet entiseen malliin. Kämmenniemen tonteista ei tullut vuonna 2015 ensimmäistäkään hakemusta, Hervantajärven tontteja sentään haettiin ja luovutettiin, kalliina pidetystä 2400€ vuosivuokrasta huolimatta. Itse Petsamossa aiemmin asuneena en pidä 2400€ tonttivuokraa lainkaan kohtuuttomana.
Syyksi tonttien huonoon menekkiin on arveltu taloustilanteen ohella asumistrendin muutosta urbaanimmaksi. Mene ja tiedä, mutta joka tapauksessa tonttihakemuksia tuli vuonna 2015 vähän alle 200, kun huippuvuosina niitä tuli jopa 800.
Olipa syynä omakotitonttien huonoon kysyntään mikä tahansa, tilanteen on syytä vaikuttaa asemakaavoituksen painopisteisiin. Resursseja ei juuri nyt kannata suunnata pohjoiselle suuralueelle ennen kuin Kämmenniemen tonttikysyntä elpyy. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Nurmi-Sorilan asemakaavaa ei ole kiirettä valmistella, vaan antaa alueen odottaa parempia aikoja ja panostaa resurssit esimerkiksi jopa 25 000 asukkaan Hiedanrantaan, Hervannan ja Kalevan väliselle alueelle ja täydennysrakentamiseen ainakin Keskustassa, Tammelassa ja Amurissa.