Minulle on tärkeätä huolehtia yhteisestä ympäristöstämme. Kunnianhimoinen ympäristönsuojelu ei ole keneltäkään pois, mutta se saattaa tuoda paljon hyvinvointia monelle. Puhdasta ilmaa on terveellistä hengittää ja monimuotoisessa metsässä on mukava liikkua. Tavoittelen näitä tavoitteita esimerkiksi seuraavilla keinoilla.
Luonnonsuojelualueiden määrä Tampereella on vihreiden vaatimuksesta saatu yli kolminkertaistettua kahden edeltävän valtuustokauden aikana. Tulevalla valtuustokaudella atketaan yhä uusien kaupunkilaisille ja luonnon monimuotoisuudelle tärkeiden alueiden muuttamista luonnonsuojelualueiksi. Kaupungissa on paljon paikkoja ja alueita, joiden luokitus on helppoa muuttaa virkistysalueesta luonnosuojelualueeksi. Tarvitsemme lisää ketoja perhosille, metsiin jääviä tuulenkaatoja ja muuta luonnon monimuotoisuutta lisäävää. Parempi kalastuspolitiikka edellyttää mm. verkkojen silmäkokojen rajoittamista kuhavesillä ja toimia virtavesien kunnostamisesksi. Monin paikoin luonto saa myös kulua. Esimerkiksi Pyynikillä kannattaisi sallia maastopyöräily, suunnistuskilpailut ja muu vastaava, ehkä jopa lampaiden laidunnus, että harjulle tyypilliset paahteisten rinteiden luontotyypit saisivat taas kukoistaa. Lisää Pyynikin vaihtoehtoisesta hoidosta voi lukea Villi Vyöhyke ry:n sivuilta.
Kuva: Villi vyöhyke ry
Haaveenani on jo pitkään ollut kansallispuisto Kintulammen ja Pukalan maastoihin. Alueen koko on hyvinkin riittävä ja luonnoltaan vetovoimainen. Lisäksi alueella on jo paljon luonnonsuojelualueita ja maanomistusta on paljon kaupungin ja seurakuntien käsissä. Miksi emme siis alkaisi tekemään Tampereen omaa Nuuksiota bussimatkan päähän kaupungista? Kansallispuisto olisi taattu matkailun vetonaula ja kaiken muun hyvän lisäksi kohtuullisen edullinen toteuttaa. Edellisen valtuustokauden aikana otettiinkin ensimmäisiä askeleita tähän suuntaan.
Kuva: Kintulammen ja Pukalan alueet maakuntakaavassa 2040
Ponnistellaan aiempaa vahvemmin kohti hiilineutraalia kaupunkia. Kun fossiilisten polttaminen Tampereella vähenee, siitä hyötyy koko maailma, mutta erityisesti kaikki tamperelaiset. Tärkeimmät keinot ovat energiatehokkuus, lämmityspolttoaineiden vaihto ja liikenteen päästöjen vähentäminen. Liikenteen päästöt vähenevät parhaiten tarjoamalla entistä laadukkaampaa joukkoliikennettä ja parantamalla kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita niin, että lyhyitä matkoja tehtäisiin enemmän muulla kuin autolla. Toki sähköautojen käynnissä oleva esiinmarssi tulee parantamaan tilannetta hiilipäästöjen osalta, mutta keskusta-autoilun muita ongelmia, kuten pienhiukkasia, suojattomien tienkäyttäjien turvattomuutta, melua ja tilanpuutetta sähköautoilu ei ratkaise.
Parannetaan hengitysilman laatua esimerkiksi poistamalla hiekoitussepeli entistä nopeammin ja vähentämällä autoilua keskustoissa. Kunnossapidossa reagoidaan nykyisin nopeasti liukauteen, ja sama reaktioherkkyys pitäisi saada myös sohjon ja hiekan poistoon. Sohjon nopea poistaminen vähentää hiekoituksen tarvetta ja polanteen syntyä, jolloin keväällä hiekka on nopeampi ja helpompi poistaa. Samalla kävely- ja pyöräilyväylien kunnossapidon laatu paranee. Ilmansuojelun keinoja on avattu erittäin hyvin Helsingin ilmansuojeluohjelmassa vuosille 2017 – 2024. Kaikkea ei tarvitse keksiä itse.
Kuva: Aamulehti
Kiertotalous on tärkeä osa tulevaisuuden kaupunkia osana ruuan- ja energiantuotantoa ja jätteiden käsittelyä. Kiertotalous auttaa ympäristöä ja luo samalla työtä ja hyvinvointia. Seuraavalla valtuustokaudella varmistetaan Hiedanrannan kunnianhimoisten kiertotaloustavoitteiden toteutuminen. Työ on hyvässä alussa ja nyt pitää olla tarkkana, että kunnianhimo riittää. Hiedanrannasta kiertotalousajattelu leviää taatusti muuhun kaupunkiin.
Päätös on sinun!
Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.