Kestävä kalastuspolitiikka lisää saaliita ja luo työpaikkoja
Julkaistu alunperin Juhana Suoniemen vaalilehdessä 24.3.2015
Kalastusrajoitukset ja vaelluskalavesistöjen palauttaminen toisi työtä tuhansille ja lisäisi kaikkien kalastajien saaliita. Tampereen seudustakin voi syntyä merkittävä kalastusmatkailukohde. Vielä 60-luvulla verkkokalastuksessa käytettiin isoja silmäkokoja. Esimerkiksi Helsingin edustalta taimenta kalastettiin 80 millimetrin verkoilla, jolloin saaliksi saatujen kalojen paino vaihteli 3 ja 5 kilon välillä. Kalastus oli kestävällä pohjalla, sillä kalat pääsivät lisääntymään ennen saaliiksi joutumistaan. Seuraavina vuosikymmeninä ryhdyttiin käyttämään yhä pienempiä silmäkokoja, jolloin saaliskalojen koko pienentyi, eivätkä ne ehtineet lisääntymään ennen saaliksi joutumistaan. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa suomalaisten järvien kalakannat ovat olleet suurelta osin istutusten varassa. Viime vuosina on syttynyt tulinen keskustelu kalastuspolitiikasta, kun yhä suurempi joukko kalastajia on ryhtynyt vaatimaan muutosta. Muutoksen kärkenä on ollut halu palauttaa kalakannat menneeseen loistoonsa — tai edes sinne päin. Valitettavasti moni toimija hyötyy nykytilasta, jossa merkittävä osa järvien kaloista on istutettuja, sillä istuttaminenkin on bisnestä. Tämä on näkynyt uudistusten voimakkaana vastustuksena ja jopa valheellisina väitteinä. Alan tutkimukset ja esimerkit eri järviltä ovat kuitenkin yksiselitteisesti osoittaneet, että kestävämpi kalapolitiikka lisäisi saaliita ja hyödyttäisi kaikkia kalastusta harjoittavia.
Paremmat kalakannat tuovat turisteja myös Pirkanmaalle Itämeren lohen kalastusrajoitusten vaikutus kala- ja turistimääriin on nähty konkreettisimmin Torniojoella, josta on tullut maailman paras lohijoki. Viime vuonna jokeen nousi yli 100 000 lohta ja kalastusmatkailun arvo nousi yli 6 miljoonaan euroon. Tulevina vuosina joen kalastusmatkailun arvo tulee todennäköisesti moninkertaistumaan, sillä joen luontainen tuotanto ei ole saavuttanut vielä maksimitasoaan. Taimenen alamitan nostaminen on näkynyt nopeasti seudun järvistä erityisesti Näsijärvellä, jossa verkkokalastuksen määrä selkävesillä on kohtalaisen alhainen. Uistelijat saivat järveltä viime vuonna huomattavan paljon yli 60-senttisiä taimenia ja järvilohia. Järven lohikalasaaliin parantuminen on näkynyt Näsijärven lohikalayhdistyksen vuosittain järjestämän lohikalatreffien osallistujamäärässä. Viime vuonna tapahtumaan osallistui jo 80 venekuntaa ja siitä on tulossa tulevina vuosina yksi Suomen suurimmista uistelutapahtumista. Seudun järvien tilanne tulee toivottavasti paranemaan tulevina vuosina, kun taimenen elinympäristöjä ennallistetaan monissa virtavesissä. Tämä tulee parhaimmillaan näkymään siinä, että useampi matkailija suuntaa reittinsä Pirkanmaan kalaisille vesille. Kalastusturismin osalta on hyvä muistaa, että suurin osa kalastusmatkailijoista haluaa kalastaa suomalaisia järvikaloja. Siksi myös kuha-, hauki- ja ahvenkantojemme pitää olla elinvoimaisia.
TUOMAS RINNE