Vihreätä voimapolitiikkaa. Nyt.

Keskiviikko 29.6.2011 klo 11:24 - Juhana Suoniemi

Puutun tässä tarkemmin tehtyihin virheisiin. Tai oikeammin yhteen “perisyntiin”, josta kaikki muut virheet voi johtaa. Se on onneton nynnyily. Otanpa esimerkin. Kun Matti Vanhanen halvaantui poliittisesti vaalirahoitus- ja muiden talouskohujen johdosta, vihreät tyytyi odottamaan. Meidän olisi nähdäkseni pitänyt päättäväisesti vaatia epärehellisesti ja kaiken maailman kekkuloiden rahoilla syntynyttä eduskuntaa hajoitettavaksi ja uusia vaaleja pidettäväksi. Nyt me hiljaisesti hyväksyimme toimitusministeriöksi ajautuneen epäsuositun hallituksen jatkamisen. Persut pääsivät ohjailemaan peliä mielin määrin.

Entä sitten omiensakin parissa kohtuullisen epäsuositun Kiviniemen valinta pääministeriksi? Ei hänellä ollut oikein kenenkään muun, kuin Keskustan puoluekokouksen tuki takanaan. Se nyt ei vain ole pelkästään Keskustan sisäinen asia vaihtaa pääministeriä mielensä mukaan. Epäsuosittu hallitusvastuu iski onneksi pahiten Keskustaan, kuten heidän näyttöjensä perusteella pitikin. Vihreiden tappio johtui nynnyilystä, ei niinkään ydivoima-asiassa vaan juuri tässä Vanhasgatessa.

Toinen nynnyilystä johdettu emämoka oli julistaa paniikissa Perussuomalaiset päävastustajiksemme. Eivät he olleet meidän päävastustajiamme. Vasemmisto, SDP, Kokoomus ja nukkuvat olivat. On ihan ok vastustaa persujen ohjelmia tai ehdokkaiden näkemyksiä, mutta vastustaa nyt kategorisesti kokonaista puoluetta. Se oli sulaa hulluutta ja persuilmiön käyttövoimaa.

Politiikka vaatii rohkeutta. Meillä on paljon laadukasta ohjelmatyötä ja valtavasti tietoa ja osaamista, mutta tärkeitä asioita ei saada läpi löperöillä kannanotoilla ja vaikeaselkoisilla ohjelmilla. Pitää osata ja uskaltaa vaatia. Vihreät kärsivät tänä keväänä historiansa pahimman tappion. On kysytty onko vihreiden aika ohi, tarvitaanko meitä enää? Juuri nyt vihreitä tarvitaan enemmän kuin koskaan. Vihreiden on palattava vahvempina ennen kaikkea tulevien sukupolvien takia. Me emme saa älykkäitä sähköverkkoja ilman älykkäitä päättäjiä. Me emme saa sukupuolineutraalia perhelakia neutraalilla politiikalla. Ympäristö ei nouse arvoiselleen paikalle ilman meitä. Ja vaalilakikin näyttää vesittyvän. Me tarvitsemme voimaa ja rohkeita tekijöitä.