Mitäpä sitä vappuaattona tekisi, jos ei ennakkoblogia yhdyskuntalautakunnan keskiviikon kokouksesta.
Ajankohtaiset asiat:
Johtaja Mikko Nurmisen katsaus ajankohtaisiin asioihin:
– Pysäköinti-teema, pysäköintipolitiikan päivittäminen, Tampereen keskustan pysäköintitutkimus 2017 -julkaisu, suunnittelupäällikkö Ari Vandell, liikenneinsinööri Timo Seimelä ja asemakaavapäällikkö Elina Karppinen
– Pyynikki-Amuri alueen pysäköinnin aikarajoitukset ja maksulliset alueet, liikenneinsinööri Katja Seimelä
– Kolmenkulman työpaikka-alueen toinen osa, esityslistalla olevan asian esittely, projektiarkkitehti Vesa Kinttula.
Tammelan liikenneverkkosuunnitelma, suunnitelman hyväksyminen. Esittelytekstin mukaan “hyväksytään Tammelan liikenneverkkosuunnitelma kaupunginosan liikenteelliseksi kehittämisvisioksi ja katujen jatkosuunnittelun lähtökohdaksi”.
Iso ja tärkeä asia, joka linjaa Tammelan ja oikeastaan koko keskustan kehitystä pitkälle 2040-luvulle. Varsinaisesti ei kuitenkaan voida puhua visiosta. Ehdotus on lähinnä nykytilan hidasta parantamista, kun Tammelassa olisi potentiaalia miettiä kokonaisuus ihan uudestaan. Olisin kaivannut kykyä ajatella pidemmälle ja nähdä Tammela osana Tampereen keskustaa. Onneksi Amurin suhteen ollaan rohkeampia.
Isoja kiistakapukoita on yhä näköpiirissä, kuten toriparkki ja sen eri vaihtoehdot ja ikuisuuskysymys parkkinormi. Toriparkin merkitys täydennysrakentamiselle ymmärretään. Mietin vain kaupunkitalouden näkökulmaa, kun tiedetään, että esimerkiksi Hämpinparkissa yksi paikka maksoi noin 90 000 €. On vaikea nähdä hanketta kannattavaksi kohtuullisilla pysäköintimaksuilla. Ennemmin keventäisin reilusti alueen parkkinormia ja vaatisin parkkipaikkojen omistajilta vastineeksi paikkojen käyttöasteen tehostamista. Parkkinormi estää ja hidastaa täydennysrakentamista. Paikoista ei varsinaisesti ole pulaa, vaan niiden käytön tehokkuudesta, kun toiset paikat ovat käytössä päivisin ja toiset öisin.
Muutamia haasteellisia pyöräily- ja kaupunkikehityskysymyksiäkin on. Vellamonkadulle ainakin minä olisin toivonut kaupunkia, mutta nyt on tarjolla liikennettä, toki paljon paremmassa ympäristössä ja entistä turvallisemmin, mutta liikennettä yhtä kaikki, Teiskontie on uudessa suunnitelmassa pyöräilyn seudullinen pääreitti, mutta se on juuri parannettu sellaiseksi liian pienellä mitoituksella ja on muutenkin edelleen kiemurteleva ja epälooginen. Yleisesti suunnitelmasta jää kuitenkin kohtuullinen maku suuhun, sillä siellä on paljon parannuksia kaupunkilaisten arkeen ja viihtyisyyteen. Esimerkiksi kuvan luonnos Tammelan puistokadusta Tammelan torin kohdalla on lupaava. Kadun pohjoisosan suunnitelma onkin sitten totuttua tuubaa.
Lielahden, Lentävänniemen, Niemen jne. aluenopeusrajoituksen hyväksyminen. Alueen aluenopeusrajoitus päätetään alentaa 30 km/h. Kokoojakaduilla säilyvät pääosin nykyiset nopeusrajoitukset. päätös on osa aiempaa periaatepäätöstä ja siihen sisältyy useita turvallisuutta ja liikenneympäristön selkeyttä parantavia toimenpiteitä. Esimerkiksi Lielahdenkadun ja Tehdaskartanonkadun risteykseen kaavaillaan liikennevaloja. Oma ajatukseni ratkaisuksi olisi rakentaa siihen kiertoliittymä ja poistaa yksi ajokaista suuntaansa. Liikennevalot toki tarjoavat nopean ratkaisun. Ylipäätään näillä asuntokatujen nopeudenalentamisilla on kohtuullisne vahva kannatus ja niiden tiedetään alentavan ajonopeuksia ja siten parantavan erityisesti jalankulkijoiden turvallisuutta. Hitaammin liikkuvat autot nostavat myös vähemmän katupölyä ilmaan.
Asemakaavoja. Kokouksessa hyväksytään pääosin vuonna 2016 käsitelty ja hieman muokattu Kolmenkulman kakkososan asemakaava. Lisää elinkeinotoimintaa noin 240 000 k-m2. Nähtäville asetetaan Lielahden Ollinojankadun päiväkodin kaava. Päätösesityksessä vastataan Tampereen polkupyöräilijöiden huoleen alueen pyöräily-ympäristön laadusta, että asiaan palataan tarkemmin liikennesuunnittelun yhteydessä ja kaupungin tavoite on, että ensisijaiset kulkumodot päiväkodille ovat kävely ja pyöräily. Hyvä suunta kun muistaa, miten muutama vuosi sitten pyöräilyä kouluille ja päiväkodeille suorastaan rajoitettiin. Myös Kangasalan ja Tampereen rajalla tapahtuu. Rissonkadun jatkeen asemakaava asetetaan nähtäville. Kyse on yhteydestä Risson ja Lamminrahkan välillä. Katua on tarkoitus käyttää joukkoliikennekatuna.
Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.