Alueuudistuksen eräs aivan oleellinen tavoite on pakko olla se, että asiakkaiden palveluntarpeet ohjaavat organisaation toimintaa. Kaikki lähtee liikkeelle asiakkaiden tarpeista. Tarvitaan uudenlaista demokratiaa, jossa jokainen voi halutessaan vaikuttaa. Tämä vaatii suurta muutosta nykyiseen ajatteluun, ja tässä on pakko onnistua. Organisaation tarpeet ohjaavat nykyään aivan liikaa palveluiden mitoittamista, kohdentamista ja sijoittumista. Asiakkaiden tarpeet eivät aina tule kuulluiksi.
Miten tämä sitten tehdään uuden aluevaltuuston aloitettua? Laki lähtee siitä, että kansalaisia on kuunneltava ja heidän kanssaan on järjestettävä riittävästi vuoropuhelua. Konkreettisesti laki määrää vanhus- ja vammaisneuvostot sekä nuorisovaltuustot pakollisiksi hyvinvointialueille. Hyvä, mutta tämä ei riitä.
Lakisääteisten vaikuttajafoorumien lisäksi tarvitaan paljon muuta osallisuutta ja osallistumista tukevaa toimintaa. Tarvitaan asukasraateja ja -paneeleja ja tarvitaan laadukkaat digitaaliset vaikuttamiskanavat. Asukasraadit voivat olla myös alueellisia, jolloin alueiden ääni pääsee kuuluviin. Näihin raateihin olisi hyvä valita osa osallistujista satunnaisotannalla, ettei niihin valikoidu vain jo valmiiksi aktiivisia kansalaisia.
Asukasraatien ja digitaalisten kanavien kautta saadaan ajantasaista tietoa asukkaiden palvelutarpeista. Hyvinvointialue on vastuussa alueensa omista ja muiden palveluntuottajien tuottamista palveluista. Ajantasainen tieto ja tarpeiden tunnistaminen ovat pohjana vaikuttavien palvelujen järjestämiselle. Jos kuuntelemme vain poliitikkoja, on suuri vaara, että uudistus jää torsoksi ja poliitikot jäävät jumiin kinastelemaan terveysasemien sijainnista. Tästä kuntalehtikin varoitti jutussaan. Kansalaisvaikuttamiselle tarvitaan riittävän vahva selkänoja, joka on minusta syytä kirjata selkeästi hallintosääntöön, jota uudet aluevaltuutetut pääsevät työstämään heti uusien aluevaltuustojen aloitettua.
Vaikuttajafoorumeille tarvitaan myös aloiteoikeus, ja aloitteet tulee käsitellä kunnolla aloitetta arvostaen. Vaikka valtuusto tekeekin lopulliset päätökset, aloiteoikeudella parannetaan asukkaiden mahdollisuutta vaikuttaa palveluihin ja nostaa esiin palvelutarpeita. Nykyisellään kunnissa aloiteoikeuskäytännöt vaihtelevat, joten suoraan kunnista toimintamallia ei kannata kopioida.
Tyhjästä hyvinvointialue ei onneksi joudu kansalaisten osallistumista luomaan. Paljon hyviä käytäntöjä on jo olemassa ja esimerkiksi Sitra on koonnut yhteen erilaisia malleja, tapoja ja hyviä käytäntöjä Suomesta ja ympäri maailman. Perehtymällä niihin on helpompi valita meille sopivimmat toimintatavat. Työtä asukasosallistuminen tietysti teettää sekä viranhaltijoille että valittaville valtuutetuille. Tähän työhön lupaan sitoutua.
Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.