Ilmastokriisi ja luontokato ovat pahimmat turvallisuuttamme uhkaavat taustatekijät. Jos niitä ei saada pysäytettyä, seuraa sotia ja pakolaisuutta ja taloutemme pohja, ruokaturvamme ja liian monien ihmisten ja eläinlajien elinympäristöt ovat vaarassa tuhoutua. Suomen on oltava etujoukoissa ratkaisemassa näitä ympäristöämme uhkaavia kysymyksiä. Tämän olemme lapsillemme velkaa.
Ilmastokriisistä ei liene tarpeellista kirjoittaa kovin paljoa taustaa, sillä kaikki tarvittava on jo yleisessä tiedossa. Jotkut eivät tieteellisen tosiasiaan usko ja joku ajattelee Suomen toimien olevan merkityksettömiä. Heillä on tähän oikeus, mutta meillä muilla on myös oikeus sivuuttaa tieteenvastaiset ja itsekkäät näkemykset. Populisti tarjoaa aina yksinkertaista ja useimmiten itsekästä ratkaisua vaikeisiin ja ylikansallisiin ongelmiin. Ei tartuta tähän lumoukseen.
Suomi voi tarjota maailmalle erityisesti teknisiä ratkaisuja ilmastokriisiin. Korkean teknologian maana meillä on potentiaalia. Tämä on paitsi välttämätöntä myös taloutemme kannalta järkevää. Suomen kannattaa olla etulinjassa ilmastokriisin ratkaisuissa. Teollisuutemme on syytä aloittaa siirtymä kohti korkeamman jalostusasteen tuotantoa.
Jotta olisimme uskottavia, on oma ilmastotyömme saatava uskottavaksi. Metsiä ei voida hakata nykyiseen tahtiin lämmöksi ja kuitupuuksi, metsien ja soiden ohella maaperän hiilensidontaa tulee parantaa, liikenteemme kulkumuoto-osuudet tulee saada kestävämmäksi, yhdyskuntarakenteemme hajautuminen pitää saada pysäytettyä ja fossiilisista on päästävä eroon nopeasti ja lopullisesti. Sähköntuotantomme on jo hyvällä uralla, mutta lämpöä tehdään yhä ihan liikaa polttamalla. Ei poltto varmasti pitkiin aikoihin kokonaan lopu, mutta vähemmäksi sitä on saatava. Tässäkin tosin ollaan menossa kohti parempaa. Suuria haasteita on sen sijaan liikenteen ja yhdyskuntarakenteen kestävyyden osalla.
Kaupunkien kaavoitusta tulee muuttaa suosimaan yhä enemmän sellaista kaupunkirakennetta, jossa mahdollisimman moni asuu hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja jossa palvelut ovat lähellä. Samaan aikaan kävelyn, pyöräilyn ja julkisessa tilassa oleskelun olosuhteita tulee parantaa. Keskustat, alakeskukset ja asuntokadut tulee suunnitella niin, että niissä lapsikin voi liikkua turvallisesti kouluun, lähiliikuntapaikalle, kauppaan ja niin edelleen. Kaupunkeihin tarvitaan myös lisää ei-kaupallista tilaa, jossa kaiken ikäiset, mutta erityisesti nuoret voivat turvallisesti viettää aikaansa. Onnistuessaan tämä vähentää tarvetta käyttää kallista ja rajallista tilaa autojen pysäköintiin ja ajoratoihin. Autoilun vähenemisessä voittavat kaikki. He, joille autolla kulkeminen on välttämätöntä jää enemmän tilaa, keskustat ja asuinalueet muuttuvat viihtyisämmiksi, pienhiukkaspäästöt eli erityisesti katupöly ja mikromuovit vähenevät ja kalliin autoiluinfran rakentamisen ja kunnossapidon tarve vähenee.
Maa- ja metsätalouden päästövähennyksissä on valtava potentiaali. Hiilinielut eivät ole vain puukuutioita, vaan myös maaperän hiilensidontaan on kiinnitettävä huomiota nopeasti. Tietoa on jo runsaasti, mutta käytännöt ovat vielä lapsen kengissä. Tukipolitiikkaa tulee muuttaa niin, että ilmastolle ja luonnon monimuotoisuudelle suosiolliset tavat viljellä tulevat valtavirraksi paitsi peltoviljelyssä myös metsä- ja eläintaloudessa. Kun maaperän hiilen- ja ravinteiden sidontaa parannetaan, puhdistuvat myös vesistömme. On myös tärkeätä muistaa, että jokainen poltettavaksi tai selluksi hakattu metsäkuutio on poissa hiilivarastosta ja sen korvautuminen vie pitkään.
Tulevalla hallituskaudella tukipolitiikkaa pitää muuttaa niin, että se suosii sellaisia investointeja ja tuotantotapoja, jotka sitovat maaperään hiiltä ja ravinteita, puhdistavat vesistöjä, parantavat luonnon monimuotoisuutta ja vähentävät peltoalan käyttöä lihatalouden rehuntuotantoon. Lihatalouuden painoarvoa tukipolitiikassa on alennettava ja kaikkien investointitukien tulee huomioida eläinten parempi kohtelu. Esimerkiksi parsinavetoista on päästävä eroon ja suosittava mahdollisimman pitkään laidunnusaikaan perustuvaa lihatuotantoa. Suomalainen liha voisi olla oikeasti maailman kestävintä, jos vain tukipolitiikkamme sellaista suosisi.
Turkistarhauksesta luopumiseen pitää viimein luoda tuottajille reilu suunnitelma, etteivät turpeennoston nopean loppumisen ja sen aiheuttamien vaikeuksien kaltainen tilanne toistu turkistarhauksen kohdalla. Heille kun on valehdeltu jo pitkään, että ala voi jatkaa vaikka kuinka kauan ja investointeja tuetaan jatkossakin avokätisesti. Maailma muuttuu ja valehtelemisen kaiken pysyvyydestä pitää loppua.
Luontokadon pysäyttäminen vaatii panostusta uusiin suojelualueisiin. Pelkät vapaaehtoiset suojeluohjelmat eivät riitä. Niitäkin on syytä jatkaa, mutta ensisijaisesti suojelua tulee lisätä valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisyhteisöjen omistamilla mailla. Vaikka suojelun lisääminen vaatii rahaa, se on silti hyvin edullista verrattuna saataviin hyötyihin.
Tarvitsemme myös laajan vesistöjen ja kosteikkojen suojelu- ja ennallistamisohjelman. Virtavesiä tulee vapauttaa, kalaportaita rakentaa, ravinnekuormaa vähentää ja soita ja kosteikkoja ennallistaa. Huonosti kasvaville turvemaille raivattujen metsien ennallistamiseen ja Länsi-Suomen peltojen ravinnepäästöjen vähentämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Me pilaamme Itämeren rantamme ja muut vesistömme ihan itse. Yhtenä suurimpana syynä on tukipolitiikka, joka ei tue ympäristöviisaita tuotantotapoja.
Itämeri on sikäli erityinen tapaus, että sen tilan parantaminen nauttii erityisen suurta kannatusta. Keinotkin on olemassa. Itämeren kannalta isoin yksittäinen kysymys on se, että miten peltojen valumat saadaan vähenemään reilusti. Suojavyöhykkeet, kosteikot, maaperän ravinteiden sidonnan parantaminen, jatkuvapeitteinen kasvatus, syyskyntöjen vähentäminen olkoon esimerkkeinä toimista, joita pitää nopeasti lisätä. Maa- ja metsätalouden tukia pitää jakaa uudelleen niin, että ravinnevalumien ehkäisy on aina kannattavampaa kuin jatkaa vanhaan malliin. Tukipolitiikan avuksi tietoa on lisättävä. Myös kaupunkien ja pienempienkin taajamien sekä liikenneinfran jäte- ja hulevesien puhdistamista on parannettava nopeasti. Ravinteet kannattaa ottaa talteen ennemmin kuin antaa niiden valua vesistöihin.
Työ ilmastokriisin, monimuotoisuuskriisin ja vesistöjen tilan parantamiseksi on laitettava kunnolla vauhtiin nyt heti. Ympäristövelka on ihan yhtä pahaa velkaa kuin valtion velka. Meillä ei ole enää aikaa jahkailla, ei vaikka kaikki tämä vaatii jonkin verran rahaa. Olemme tämän lapsillemme velkaa.
Soundtrack: Maustetytöt: Ne tulivat isäni maalle
Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.