Keskustoissa ja asuntokaduilla kävelijä on kuningas. Kaupunki, jossa kaikkien, myös lasten, vanhusten ja apuvälineitä käyttävien on turvallista, esteetöntä ja vaivatonta liikkua on houkutteleva kaupunki asua ja yrittää. Tämän vuoksi erityisesti keskustoissa liikennemuotojen priorisointi kannattaa tehdä siten, että ykkönen on kävely, sitten tulevat pyöräily, joukkoliikenne, jakeluliikenne ja yksityisautoilu, tässä järjestyksessä. Erityistä huomiota kiinnitetään läntisen keskustan kehittämiseen. Se työ ei saa jäädä parkkiluolapäätösten panttivangiksi. Amuritunneli on yksittäisistä hankkeista vahingollisin, eikä sitä tule toteuttaa.
Keskustojen ja asuinalueiden kävelyolosuhteita ja esteettömyyttä voidaan parantaa esimerkiksi leventämällä jalkakäytäviä ja keskisaarekkeita, poistamalla reunakiviä ja kyykytysnappeja ja alentamalla ajonopeuksia. Tarvitsemme lisää ja laadukkaampia kävelypainotteisia katuja. Nopeusrajoituksia on jo alennettu useilla asuinalueilla ja keskustoissa, mutta seuraavan valtuustokauden yksi tärkeä työ on saada ajonopeudet todella laskemaan ja liikenneympäristö turvalliseksi suojattomille tienkäyttäjille. Tuekseen nopeusrajoitusten alentaminen tarvitsee alempia nopeuksia tukevaa liikenneympäristöä. Pelkkä kyltti ylileveällä tiellä ei paljoa nopeuksia alenna.
Turvallisuus ja viihtyisyys paranee erottelemalla eri kulkumuodot kunnolla toisistaan. Pyöräilijät ja kävelijät kannattaa erotella toisistaan muutenkin, kuin liikennemerkillä ja maaliviivalla. Autot pitää saada pois jalkakäytäviltä ja pyöräteiltä ja risteysten turvallisuus ja sujuvuus tulee suunnitella nimenomaan kävelijän ja pyöräilijän näkökulmasta. Risteysturvallisuuteen tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota, sillä kävelijät ja pyöräilijät ovat alituisessa vaarassa heikosti toteutetuissa risteyksissä. Jakeluliikenteen tarpeet pitää ratkaista niin, että jakeluliikenne ei jatkuvasti tuki tärkeimpiä kävely- ja pyöräilyreittejä. Parannukset kävelyn ja pyöräilyn olosuhteisiin eivät ole ensisijaisesti kustannuskysmyksiä, vaan muutoksia liikennemuotojen priorisoinnissa.
Kuva: Helsingin Keskuskatu/Ilmarinen kiinteistöt
Lyhyillä matkoilla pyöräilyn tulisi olla sujuvin kulkumuoto. Kuluvalla valtuustokaudella oli tavoite kasvattaa pyöräilyn kulkumuoto-osuutta, mutta tavoite epäonnistui paljolti koska reittiverkostoa eikä talvikunnossapidon laatua ei saatu parannettua. Toki osansa oli myös sillä, että monet keskustan pääväylistä ovat olleet käytännössä koko vaalikauden ajan työmaiden vuoksi suljettuina tai poikkeusjärjestelyillä. Tulevalla valtuustokaudella tulee kiinnittää huomiota erityisesti pyöräväylien jatkuvuuteen ja sujuvuuteen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi väylien jatkuvuutta, liikennemääriin riittävää mitoitusta eli esimerkiksi Patosillan leventämistä, kyykytysnappien poistamista, väistämisvelvollisuuksien johdonmukaisuutta, jalankulun ja pyöräilyn erottelua ja kaksisuuntaisia pyöräteitä.
Talvikunnossapidon parantamisessa merkittävimmät yksittäiset parannuskohteet ovat sohjon poistamisen parantaminen, harjaamisen käyttöön otto ja murskeen vähentäminen liukkauden torjunnassa. Sohjon nopea ja laadukas poistaminen auttaa erityisesti viime talven kaltaisina talvina, jolloin lämpötila sahaa plussalta pakkaselle. Harjaamalla estetään paksun polanteen syntyminen, jolloin sohjoa on helpompi poistaa, eikä uutta liukkauden poistoa tarvita jokaisen plussapäivän jälkeen. Murske puhkoo kumeja, rikkoo pyörätuolilla liikkuvien hanskat, rikkoo kenkien pohjat, sattuu koirien tassuihin ja pahentaa merkittävästi kevään pölyongelmaa. Mallia kannattaa ottaa Oulusta. Työmaiden aiheuttamat poikkeusjärjestelyt pitää tehdä paremmin. Tämä tavoite edellyttää kaupungilta vahvaa ohjausta, ei vain passiivista roolia lupien kumileimasimena.
Tulevalla valtuustokaudella tulee laatia strateginen kattava suunnitelma pyöräilyreittiverkostosta toteuttamisen aikatauluineen ja laatutasomäärittelyineen ja päättää sen toteuttamiselle rahoitus.
Kuva: Hervannan pyöräväylä nykyisin/tre.kaupunkifillari.fi
Julkisen tilan viihtyisyyttä pitää parantaa. Esimerkiksi katutilan ja puistojen yleinen siisteys, romupyörien poisto, ohiajomelun vähentäminen ja ilmanlaadun parantaminen ovat tärkeitä tavoitteita. Tavoite vaatii lisää roskiksia ja ne on tyhjennettävä tarpeeksi usein. Kaupungille, niin keskustaan kuin alakeskuksiin ja lähiöihinkin tarvitaan myös ei-kaupallista oleskelutilaa, lisää penkkejä, lisää kaupunkivihreää, lisää taidetta ja niin edelleen. Roskisten kokoa kannattaa suosituimmissa puistoissa kasvattaa. Pyöräpysäköintipaikat tarvitaan keskustassa asiointiin, yleinen viihtyvyys kärsii, kun kadut ovat romuja väärällään ja romukasat antavat sellaisen signaalin, että mistään ei tarvitse välittää. Tulevalla valtuustokaudella on pidettävä huolta, että kaupunki noudattaa lain määräyksiä ja tekee riittävät toimenpiteet hylättyjen ja romupyörien poistamiseksi.
Kuva: Juhana Suoniemi
Terveydelle haitallinen katupöly syntyy, kun nastarenkaat kuluttavat asfalttia, liukkauden torjunnassa käytettävä murske hajoaa renkaissa ja renkaista irtoava kumi sekoittuu hienojakoiseksi pölyksi. Sitten kun keväällä pölyn sitonut lumi ja jää sulavat ja tulee kuiva sää, ohiajavat autot ja tuuli nostavat pölyn ilmaan ihmisten hengitettäväksi. THL:n mukaan ilman pienhiukkaset eli näinä kaukolämmön aikoina erityisesti liikenteen aiheuttamat pienhiukkaspäästöt, ovat selvästi pahin ulkoisen tautitaakan lähde, noin 7 kertaa pahempi kuin sisäilman radon tai passiivinen tupakointi.
Vaikka katupölyn haitallisuuteen on herätty, ovat kaupunkien katujen talvikunnossapidon määrärahat ennemmin supistuneet. Tämän vuoksi jokakeväistä katupölyongelmaa on vaikea vähentää ja tienpitoa suunnitella kokonaisvaltaisesti. Määrärahoja lisäämällä ja hankkimalla lisää tehokkaita pesu- ja imutekniikkaa käyttäviä koneita, olisi mahdollista parantaa kaupunkilman laatua sekä lisätä kaupunkien viihtyisyyttä. Tämä vähentäisi sairastumisia eteenkin herkillä ihmisryhmillä. Tutkimusten mukaan kasvaneet kustannukset saataisiin moninkertaisesti takaisin jo pelkästään alentuneina terveydenhuollon kustannuksina, puhumattakaan parantuneesta viihtyisyydestä.
Tampereella tehdään koko kaupunkiseudun merkittävimmät liikenneratkaisut. Raitiotie on kaupunkiseudun tärkein liikennehanke. Tulevalla valtuustokaudella varmistetaan raitiotien kakkosvaiheen rakentaminen ja päätetään kolmannen linjan suunnittelun aloittamisesta yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Suurissa liikenneinvestoinneissa painotetaan joukkoliikennettä. Esimerkiksi joukkoliikenteen runkoreiteille lisätään joukkoliikenteelle omia kaistoja ja liikennevaloetuuksia, ja yhteyksissä Tampereen keskustan ja maakunnan alakeskusten ja kehyskuntien taajamien välillä pitää panostaa lähijuniin.
Lue lisää kuntavaaliteemoistani…
Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.