Lehdissä ja sosiaalisessa mediassa on ollut juhannusaatosta lähtien paljon uusia tietoja ja huhuja Särkänniemen delfiinien kohtalosta. Yksi merkittävä lähde on ollut Valaiden Puolesta ry, jonka tiedot perustuvat Kreikkalaisten jättämään tuontilupalupahakemukseen ja Särkäniemen siirtolupahakemukseen, josta Aamulehtikin kertoi tänään. Siirtolupahakemuksessa ei ilmeisesti eritellä, mihin delfinaarioon delfiinit siirrettäisiin, vaan vaihtoehtoja on useita. Särkänniemen aikeesta myydä delfiinejä Kreikkaan ole toimitusjohtaja Miikka Seppälän mukaan päätöstä. Särkänniemen osalta tiedotettavaa tullee aikaisintaan elokuun lopulla. Näin Seppälä sanoi minulle tänään puhelimessa, kuten hän sanoi myöhemmin myös Aamulehdelle.
Kreikkalaisilla on kyseessä isompi kuvio, kun Kreikassa muuttui vuonna 2012 laki niin, että elävillä eläimillä ei saa enää järjestää näytöksiä. Laki lopettaisi Attican vuonna 2010 aloittaneen delfinaarion, joten sitä on kierretty niin, että delfinaarionnäytösten on sanottu olevan opetustoimintaa. Eläinjärjestöjen mukaan eläintensuojelusta vastaava kreikkalaisministeri olisi allekirjoitusta vaille valmis tulkitsemaan lakia niin, että se koskee myös delfinaariota. Nyt delfinaarion pitää siis näyttää, että sen bisnes toimii. Ei tosiaan näytä hyvältä, jos Särkänniemi on mukana tällaisessa pelissä.
Delfinaarion lopettaminen tulisi kalliiksi Attican eläintarhalle, jolla on valmiiksi muitakin vaikeuksia, kuten raportoidut 5 delfiinikuolemaa kuuden vuoden aikana ja talousvaikuksista johtuvat vaikudet ruokkia eläimiä. Lienee selvää, että Attica Zoohon ei Särkänniemen delfiinejä voida ilman kansainvälistä kohua siirtää.
Tosiseikka on myös se, että taannoinen valtuustoaloitteeni ei vaatinut delfinaarion nopeata sulkemista vaan hallitun alasajon selvittämistä. Silloin oli näköpiirissä delfiinien turvapaikka Euroopassa parin vuoden päässä, mutta nyt arvio sellaisen perustamiselle on 2-5 vuotta. Turvapaikalle on tulossa paljon tarvetta, kun delfinaarioita suljetaan ympäri Euroopan. Ja tarve turvapaikalle on myös siksi, että eri syistä rannoille huuhtoutuneita uhanalaisia delfiinejä voitaisiin sijoitettaa sinne.
Tärkeä ja ilmiselvä tosiseikka jo valtuustoaloitetta jätettäessä oli myös se, että Särkänniemen delfiinilauma oli auttamatta käymässä pieneksi. Delfinaarion poikaskuolematilanne oli ollut jo vuosia skandaalimaisen huono, eikä uusia voinut ikääntyvien tilalle tuoda yleisen mielipiteen vuoksi.
Miksi Särkänniemi sitten sulki delfinaarion näin nopeasti, vaikka sijoituspaikkaa ei ollut? Syynä lienee raha. Tämä tosin on spekulaatiota, koska päätöksen perusteet eivät ole julkisia. Saattoi olla myös optimismia, että sijoituspaikka löytyisi nopeasti. Ja yksi asiaan vaikuttanut seikka on varmaan myös se, että kansainväliset merieläinsuojelujärjestöt olivat jo pari vuotta sitten varsin pitkällä aloittaa voimakas kampanjointi Särkänniemeä ja muita eurooppalaisia delfinaarioita vastaan.
Särkänniemellä on siis alunperinkin ollut vain huonoja vaihtoehtoja. Nyt olisi syytä tehdä kuten Animalian Mai Kivelä Aamulehdelle sanoo: “Kun Särkänniemi on lähtenyt tällaiseen bisnekseen, sillä pitäisi olla suunnitelma siltä varalta, että toiminta loppuu. Särkänniemen täytyy kantaa vastuu delfiinien hyvinvoinnista loppuun asti, vaikka delfinaariotoiminta on lopetettu.” Toinen hyvä neuvo Särkänniemen johdolle olisi avoimempi tiedotuslinja. Nyt julkisuutta hallitsevat aivan toiset tahot, kuten juhannuksen keskustelu on osoittanut.
Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.