Vuoden ensimmäisen kokouksen asialistalla on oikeastaan vain ajankohtaiset asiat ja yksi päätösasia. Vaikuttaa köykäiseltä listalta, mutta ajankohtaisissa on muutama merkittävä asiakohta linjattavaksi. Kokouksen esityslistan voi lukea tästä linkistä.
Yleiskaavan työohjelma. On sovittu, että yleiskaava päivitetään joka valtuustokausi. Viimeksi päivitys saatiin hyväksyttyä aivan valtuustokauden lopussa, joten toivon työohjelmalta hieman edellistä nopeampaa aikataulua. Yleiskaavalle on määritetty tavoitteeksi strateginen ohjaus. Vahvuuksina ovat kaavan entistä vahvempi strateginen ohjaus ja joustavuus, kun kaavaa voidaan säätää aina muutaman vuoden välein, jos maankäyttötarpeet muuttuvat. Valitun tavan heikkous on se, että yleiskaavavaiheessa ei enää juuri ratkaista tulevia kiistakohtia. Tämän vuoksi malli altistaa asemakaavavaiheessa maankäyttökiistoille ja valituksille. Malli on myös altis poliittiselle tempoilulle. Toistaiseksi olen kuitenkin sillä kannalla, että valtuustokausittain päivitettävässä strategisessa yleiskaavassa on enemmn hyviä puolia kuin huonoja.
Pispalan kaava. Esityslistan perusteella ei välity kovin selvää kuvaa siitä, mitä käsitellään. Kyse lienee näistä vaikka kuinka kauan tapetilla olleista kaavoista, joiden yleisötilaisuus pidetään Haulitornilla 17.1.2018 klo 17.30 – 20.00:
https://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8309
https://www.tampere.fi/ytoteto/aka/nahtavillaolevat/8310/oas/8310_oas_tark.pdf
Näsikallion eritasoliittymä ja Amuritunneli -yleissuunnitelma sekä maanalainen asemakaava nro 8676.
https://www.tampere.fi/ytoteto/aka/nahtavillaolevat/8676/oas/8676_hankkeen_yleiskuvaus_180104.pdf
Tästä suunnitelmasta puhuttanee melko runsaasti. Hanketta käynnistettäessä kustannusarvio oli jotensakin niin, että Kunkunparkki on noin 100 miljoonaa (riippuen laitoksen laajuudesta, sisäänajojen toteutuksesta jne.) ja Näsinkallion eritasoliittymä noin 25 miljoonaa. Puolueiden kesken on viime valtuustokaudella sovittu, että kaupungin rahaa ei Kunkunparkkiin käytetä. Pormestariohjelmassa puolestaan sovitaan, että Näsinkallion eritaso toteutetaan, jos sen hyöty-kustannuslaskelma on positiivinen. Nyt näyttää siltä, että Näsinkallion eritasoliittymäkokonaisuuden kustannusarvio tulee olemaan yli 50 miljoonaa, eikä Kunkunparkille taida rahoittajaa kaupunkikonsernin ulkopuolelta olla tulossa.
Jos oletetaan, että joku operaattori haluaa rakentaa Kunkunparkin ja ottaa sitä taloudellisen riskin, voi olla, että kaupungin kannattaa rakentaa sinne maanalainen liittymä Rantatunnelista. Tämä voisi ihan aidosti vähentää autoja katuverkosta, ja siten parantaa kaupungin viihtyvyyttä poistamalla autoilun merkittäviä haittoja, kuten melua, pienhiukkasia, ruuhkia ja keskustan ensisijaiselle liikennemuodolle jalankulkulle aiheutettua estevaikutusta sekä tuoda ihmisiä keskustaan asioimaan. Katsellaan rauhassa, miten suunnitelmat kehittyvät.
Amuritunneliksi nimetylle ajoyhteydelle Rantatunnelista keskelle jo valmiiksi kuormitettua katuverkkoa en sen sijaan nykyisillä tiedoilla näe oikein minkäänlaista kestävää perustelua. Toteutuessaan Amuritunneli tulisi lisäämään ruuhkia, jalankulun estevaikutusta, melua ja pienhiukkasia. Lisäksi tunneli olisi kallis eikä ratkaisisi kustannustehokkaasti mitään niistä ongelmista, joita sen toivotaan ratkaisevan. Tässä yhteydessä en malta olla toteamatta sitä tosiasiaa, että autoilun edistäminen on kaikkein tehottomin, kallein ja kestämättömin tapa parantaa keskustan houkuttelevuutta.
Yleisötilaisuus torstaina 18.1.2018 Galleria Nottbeckissa, Finlayson, Satakunnankatu 18. Ovet avoinna klo 15:30 alkaen, yhteinen keskustelu klo 17-18:30
Varsinaisissa päätösasioissa on vain yksi kohta. Tero Mattilan (sd.) valtuustoaloite.
Mattilan aloitteessa halutaan korvata sepeli hiekalla ja parantaa keväistä sepelin tai hiekan poistoa. Allekirjoitin aloitteen, koska asia sinänsä on tärkeä. Sepeli tekee talvipyöräilystä leutoina talvina todella vaikeata ja vaikttaa erittäin negatiivisesti kaupungin viihtyvyyteen koko talven, mutta erityisesti keväällä. Pienhiukkaset ovat merkittävin ulkoisen tautitaakan lähde ja autot, niiden nastat ja sepeli ovat isoja tekijöitä pienhiukkasmäärissä. Silti on selvää, että sepeliä ei voi korvata hiekalla, koska luonnonhiekan käyttö on yksinkertaisesti kokonaisuutena arvioiden täysin kestämätöntä, hiekasta on pulaa, eikä uusia harjuja ole kestävää ottaa hiekkamontuiksi. Asia pitää ratkaista muuten.
Pari itsestään selvää ajatusta on. Sepeli voidaan poistaa leutoina viikkoina kesken talvikauden ainakin merkittävimmiltä väyliltä, jolloin pyörien renkaat ja kengät eivät riku niin helposti ja kevään sepelikerros on paljon kevyempi poistaa. Sepelin, rengasrouheen ja asfaltin muodostama muhju voidaan poistaa aina, kun sitä on sulana tieden ja risteysten reunoilla, jolloin pölyä ei nouse ilmaan niin paljoa. Myös uusia liukkaudentorjunta tekniikoita pitää tutkia. Yksi lupaavimmista on käytetyn sepelin käyttö. Se ei ole enää niin terävää eikä siitä irtoa eikä se irrota asfaltista enää niin paljoa pientä pölyä. Onneksi tähän asiaan on nyt vuosien valittamisen jälkeen viimein herätty.
Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.