Kokouksessa on aika vähän päätösasioita, mutta ajankohtaisten asioiden paketti on totutun tuhti. http://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Yhdyskuntalautakunta/Kokous_2312018
Korkea rakentaminen, ullakkorakentaminen; arkkitehti Kimmo Ylä-Anttila / Arkkitehdit MY, asemakaavapäällikkö Elina Karppinen. Lautakunnalle esitellään korkean rakentamisen ja ullakkojen hyödyntämisen mahdollisuuksia. Nostan keskusteluun keinoja houkutella taloyhtiöitä tarttumaan toimeen ullakkorakentamisen suhteen. Keinoista mainittakoon vaikkapa autopaikkavaatimusten keventäminen ja alennettu kaavoituskorvaus.
Asemakeskuksen asemakaavojen nrot 8640 ja 8670 tilannekatsaus; projektiarkkitehdit Marjut Ahponen ja Veikko Vänskä. Asemakeskus etenee ja hyvä niin. Tämä hankekokonaisuus on kaupungin kehitykselle tärkeä. Ajattelin puhua alueen julkisen tilan puolesta.
Morkun aukion ja Ratapihankadun asemakaavan nro 8653 tilannekatsaus; projektiarkkitehdit Marjut Ahponen ja Veikko Vänskä, suunnittelupäällikkö Ari Vandell ja asemakaavapäällikkö Elina Karppinen. Tämän hetken kuuma suojelukiista, johon toivottavasti saadaan etsittyä kompromissia. Toistaiseksi “autopuolue” on ollut taipumaton, mutta nyt valmistelusta on kuulunut sellaista, että lautakunnalle oltaisiin tuomassa vaihtoehtoja aiemman vaihtoehdottomuuden sijaan. Olen itse puhunut sellaisen ratkaisun puolesta, että alueen kaikki rakennukset säilytetään ja liikenneongelma ratkaistaan katkaisemalla ajoyhteys Vellamonkadulta Ratapihakadulle, jolloin Ratapihankatu mahtuu hyvin Morkun ja tavara-aseman välistä. Kehittyvä kaupunki tarvitsee kerroksia ja se tarvitsee julkista tilaa. Morkku ja tavara-asema kannattaisi nähdä sekä kokonaisuutena että mahdollisuutena. Liikennesuunnittelu ei saisi määrittää kaupunkikehitystä erillisenä ja taipumattomana toimintona, vaan kaupunkisuunnittelu tulisi tehdä yhdessä liikennesuunnittelun kanssa, mieluummin niin, että kaupunkikehityksen tarpeet määrittävät liikennesuunnittelua. Nyt on valitettavasti ollut ennemmin päinvastoin. Muutenkin liikennesuunnittelua pitäisi tehdä tavoitelähtöisesti, ei ennusteita toteutttavasti. Tällä tarkoitetaan sitä, että jos vaikka kaupunkistrategia ottaa tavoitteeksi autoilun kulkumuotoosuuden laskemista, tulisi liikennesuunnittelun pyrkiä totetuttamaan tavoite. Muutama erikoinen seikka tässä kokonaisuudessa on jo mainitun liikenneimperatiivin lisäksi. Kaupunki on jo saanut nyt voimassa olevan kaavan neuvotteluissa lisää rakennusoikeutta alueen pohjoisosaan korvauksena rakennussuojelusta. Nyt kaupunki yrittää luistaa suojelusta, vaikka siitä on jo korvaus saatu. Samoin nykyiseesä kaavassa Morkun aukio on merkitty katuaukioksi tai toriksi, mutta kuitenkin liikennesuunnittelu on lähtenyt koko ajan ajatuksesta, että tämän katuaukion tai torin läpi ajaisi noin 6000 autoa päivässä. Melkoinen ristiriita.
Katusuunnitelmien toteuttaminen; liikenneinsinööri Timo Seimelä ja suunnittelupäällikkö Ari Vandell.
Varsinaisissa päätösasioissa on pari merkittävää asiaa. Vastaus Tero Mattilan (sd.) valtuustoaloitteeseen sepelin korvaamiseksi luonnosoralla liukkaudentorjunnassa jäi viime kokouksessa esityksestäni pöydälle, koska paikalla ei ollut yhtään suoraan talvikunnospidon kanssa työskentelevää viranhaltijaa. Mattilan aloitten mukaista luonnonsoran käyttöä ei voida aloittaa soraharjujen suojelutarpeen ja sepeliä pahemman pölyongelman vuoksi, mutta jotain tarvitsisi tehdä. Kokonaisturvallisuus kärsii pölyn terveyshaittojen vuoksi liukkaudentorjunnan hyötyjä enemmän ja talvella ei kuljeta pyörällä, koska sepeli puhkoo renkaat. Kunnossapidolla taitavat olla vaihtoehdot vähissä. Sepeli pitää poistaa aina pidempien lumettomien jaksojen ajaksi ja lumesta ja jäästä koostuvaa polannetta ei saa päästää syntymään. Tämä vaatii työtä ja resursseja, mutta muuta keinoa ei taida olla. Lupaava keino on kokeiluun tuleva harjauksen ja suolan yhdistelmä, mutta haluan kysyä kokeilusta lisää. Jututtamani kunnossapidon ammattilaiset ovat puhuneet harjaamisen eduista. http://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Yhdyskuntalautakunta/Kokous_2312018/Valtuustoaloite_Tampereen_kaupungin_liuk(45871)
Tuomiokirkonkatu 38, Otavalankatu 8, asemakaava nro 8564. Tämä ns. sädesienitalon tapaus on ollut vaikea. Kompromissia on väännetty hartaasti ja nyt kaava tulee päätettäväksi. Varmaan mennään esityksen mukaan, mutta olen todella pettynyt, että tässä kaavassa ei oltu rohkeampia. Muutama lisäkerros ja autopaikattomuus olisivat ratkaisseet paljon. Tontti on aivan korkean rakentamisen vyöhykkeeksi määritellyn alueen rajalla, joten korkeampaakin rakentamista tähän olisi voinut hyväksyä. Satakunnakadun ja Kuninkaankadun autopaikaton talo myytiin nopeasti. En näe yhtään syytä, miksi tässä ei olisi käynyt samoin. http://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Yhdyskuntalautakunta/Kokous_2312018/Muistutus_lausunto_ja_asemakaavaehdotuks(45868)
Soundtrack kertoo betonista:
Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.